maanantai 1. maaliskuuta 2010
19.59 | 
Lähettänyt
Jenny
Oma kamerani on rikki, enkä osaa käyttää Pasin omasta mielestäni kehnompaa vehjettä vielä luontevasti. Löysinpä kuitenkin koneelta muutaman kesän lopulla ja syksyllä napsaistun kuvan uudesta kämpästämme. Tupaantuliaiskukkiakin pöydillä (ja kyllä, olisipa useammin eläviä kukkia koristeena)! Ajattelin näyttää näiden avulla valitsemamme keittiötapetin, ja miten sen teema laajeni olohuoneenkin puolelle.
Tapetti on Duron easy uppia, ihastuin pehmeään harmaan sävyyn yhtä paljon kuin ajatukseen saada metsä kotiin. Mustavalkoisena tämä olisikin ollut rauhaton kuvio ja vilisisi varmasti silmissä. Nyt metsä on häivytettynä seinään kuin aamu-usvaan. Yhden seinistä ryhdistimme muhkeilla Ikea-raameilla, ja vaikken sarjatuotettujen kuvien kannattaja olekaan, löytyi samasta paikasta asiaankuuluva printtikin.
Baarikeittiömme ei nyt lainkaan ole edukseen näissä kuvissa (yllätys yllästys, jos baariosuus jää kuvan ulkopuolelle...). Olohuoneeseen valitsimme koivujen kanssa samansävyistä vaalean harmaata eläväpintaista harmaata kolmelle seinälle, koska ruokailytilasta on suora näkymä olkkarin puolelle. Olohuoneen ikkunaton seinä on samaa pintakuvioitua tapettia tumman harmaana. Ikkunanpielet ja makuuhuoneen liukuovi ovat puhtaan valkoiset, ja tuovat mukavasti raameja seinille. Suora näköyhteys pöydästä olohuoneen atk-nurkkauksen ikkunaan vaikutti myös verhovalintaan. Olohuoneen ikkunoihin asennettiin valkoiset verhotangot, joihin ripustettiin mustia, valkoisia ja koivukuosisia paneeliverhoja. Tässä nimenomaisessa ikkunassa ei ole valkoisia verhoja. Enempää koivua ei ole, koska liika on liikaa. Narrasin, on nimittäin yksi Aarikan Koivisto-muki, mutta se on lahja, asuu kaapissa ja sitä paitsi aika soma.
Tässä siis yhteinen työpöytämme. Seinän Vogue-kollaasi on itse luotu, ehkäpä kuvaan sen joskus lähempää. Katosta roikkuva irvokas Ikea-lamppu on väliaikainen asukas. Varsinaiselle oleskelupuolelle ette pääsekään kunnolla, koska löysin vain yhden tuhruisen kuvan koneelta. Se kelpaisi "Etsi sata virhettä"-pulmatehtäväksi kaikkine niine ominaisuuksineen, joita ei ainakaan sisustusblogissaan saisi näyttää. Mutta tämäpä onkin vähän rehellisempi blogi.
(Tämä teksti pitäisi saada kirjoitettua ylösalaisin siltä varalta, että joku haluaa bongata virheet itse: kaukosäätimet pöydällä, pleikkarinjohdot ja karaokemikit lattialla, tv-tasolla kulhossa tupareista jääneet tuliset sipsit, antennijohtokin oli vielä kiinnittämättä siististi ja mutkittelee parvekkeen oven ohitse kuin mikäkin ja sohvatyynytkin ovat hujanhajan :D)
Tapetti on Duron easy uppia, ihastuin pehmeään harmaan sävyyn yhtä paljon kuin ajatukseen saada metsä kotiin. Mustavalkoisena tämä olisikin ollut rauhaton kuvio ja vilisisi varmasti silmissä. Nyt metsä on häivytettynä seinään kuin aamu-usvaan. Yhden seinistä ryhdistimme muhkeilla Ikea-raameilla, ja vaikken sarjatuotettujen kuvien kannattaja olekaan, löytyi samasta paikasta asiaankuuluva printtikin.
Baarikeittiömme ei nyt lainkaan ole edukseen näissä kuvissa (yllätys yllästys, jos baariosuus jää kuvan ulkopuolelle...). Olohuoneeseen valitsimme koivujen kanssa samansävyistä vaalean harmaata eläväpintaista harmaata kolmelle seinälle, koska ruokailytilasta on suora näkymä olkkarin puolelle. Olohuoneen ikkunaton seinä on samaa pintakuvioitua tapettia tumman harmaana. Ikkunanpielet ja makuuhuoneen liukuovi ovat puhtaan valkoiset, ja tuovat mukavasti raameja seinille. Suora näköyhteys pöydästä olohuoneen atk-nurkkauksen ikkunaan vaikutti myös verhovalintaan. Olohuoneen ikkunoihin asennettiin valkoiset verhotangot, joihin ripustettiin mustia, valkoisia ja koivukuosisia paneeliverhoja. Tässä nimenomaisessa ikkunassa ei ole valkoisia verhoja. Enempää koivua ei ole, koska liika on liikaa. Narrasin, on nimittäin yksi Aarikan Koivisto-muki, mutta se on lahja, asuu kaapissa ja sitä paitsi aika soma.
Tässä siis yhteinen työpöytämme. Seinän Vogue-kollaasi on itse luotu, ehkäpä kuvaan sen joskus lähempää. Katosta roikkuva irvokas Ikea-lamppu on väliaikainen asukas. Varsinaiselle oleskelupuolelle ette pääsekään kunnolla, koska löysin vain yhden tuhruisen kuvan koneelta. Se kelpaisi "Etsi sata virhettä"-pulmatehtäväksi kaikkine niine ominaisuuksineen, joita ei ainakaan sisustusblogissaan saisi näyttää. Mutta tämäpä onkin vähän rehellisempi blogi.
(Tämä teksti pitäisi saada kirjoitettua ylösalaisin siltä varalta, että joku haluaa bongata virheet itse: kaukosäätimet pöydällä, pleikkarinjohdot ja karaokemikit lattialla, tv-tasolla kulhossa tupareista jääneet tuliset sipsit, antennijohtokin oli vielä kiinnittämättä siististi ja mutkittelee parvekkeen oven ohitse kuin mikäkin ja sohvatyynytkin ovat hujanhajan :D)
Tunnisteet:
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Ihana toi tapetti. Jos tuo taulu olis himpun verran vasemmalla, näyttäis siltä, ku nuo samat rungot kasvais kuvan läpi!
Mä en saa tota olkkarikuvaa nyt lainkaan näkymään, valitsen pienimmistä pienimmän kuvavaihtoehdon mut ei, se vaan suurenee ja näkyy vaan toinen puoli kuvaa. Hermot pettää tämän bloggerin kanssa D:
Tosi kaunista on...onko teillä aina noin siistiä?
Rakkaat vanhempani. Kyllä minä olen ihan oikeasti aikuistunut. :)
Joo, näköjään selain tai joku sensuroi tuosta kuvasta kaikki muut virheet paitsi kaukosäätimet :D Klikkaamalla 'näytä kuva' sai loputkin näkyviin.
Hmm, minunkin pitäisi saada askarteluhuone, niin pysyisi kämppä siedettävämmässä kunnossa... (En tietenkään väitä, että teidän askarteluhuoneessanne olisi sotkuista ;) ) Vaan toisaalta en tiedä, onko se eläinten kanssa kuitenkaan mahdollista. No, lisähuoneen tahtoisin silti :D
Lähetä kommentti