Kaksi Kaunista

Pahoittelen pienimuotoista päivitystaukoa. Nyt on eka työviikko yliopistolla takana. Täytyy ihan aluksi ylpeänä todeta: Minulla On Oma Työhuone. Olen nyt niin tärkeä, niin tärkeä. Saan kuulemma "sisustaa" sen, miten haluan. Olen kuitenkin töissä tuolla vain kolme kuukautta, joten tuskin vien sinne mitään erikoista. Siellä on valmiiksi kaksi (!) työpöytää, kaksi tuolia ja kaksi kirjahyllyä. Hyllyssä on tyhjiä lomakelaatikoita ja kansioita, ja varastosta sain valita mieleisiäni toimistotarvikkeita. Heti toisena työpäivänäni vein pöydälle valokuvakehyksen, johon tulostin (mustavalkotulostus vanhalla printterillä) kuvan minusta ja Pasista. Vein samalla kehyksen kaveriksi kaksi samanväristä kynäkippoa. Askartelin Joutomaan pinkistä mainoksesta itselleni ovikyltin. Siinä on söpö tyttöseepra, joka leijuu vaaleanpunaisella taivaalla ilmapallosta, jossa lukee "tervetuloa". Alle liimasin maagiset sanat "Jenny Niemelä. Harjoittelija". Olen tärkeä, mutten koskaan vakava.

Toiseksi täytyy todeta, että olen viihtynyt töissä tosi hyvin. Minulla on paljon erilaisia hommia, mutta se on vain plussaa. Tylsistyn helposti, jos ei ole mitään tekemistä, tai jos on tekemistä muttei vaihtelua. Työskentelen professoreilleni ja muille opettajilleni, istun heidän kanssaan kahvilla ja mikä hurjinta: juttelen heidän kanssaan. Lisäksi olen tekemisissä mm. tutkijoiden kanssa. Tuntuu hirveän hienolta avata työhuoneen ovi omilla avaimillaan ja saada sateenvarjo lainaan professorilta.

Pasin sisko on ollut meillä viikon verran. Hän tuli Kokkolasta tänne psykologian pääsykokeisiin. Työkiireiden jälkeen on ohjelmassa ollut siis yhteistä ajanviettoa, joten blogistelua ei ole ehtinyt ajatellakaan. Suklaafonduekin on testattu :)!



Ehdottomasti odotetuin ajanvietteeni toteutui viimein: kävimme Ikeassa. Ostimme kaikkea ihanaa. Pääsen kuitenkin kuvaamaan niitä vasta, kun Pasin sisko on lähtenyt ja saamme atjan takaisin varastoon JA kun joku on ostanut punaisen sohvamme pois tieltä. Jep, lähes kaikki ostokset tulevat pikkuhuoneeseen. Tapettikin on valittu ja tilattu ja saapunut vaan ei noudettu, meillä kun ei ole omaa autoa. Huoneesta tulee tosi ihana vielä joskus. En ole vielä päässyt näyttämään ihanaa antiikkista kirjoituspöytäänikään, kun en millään haluaisi kuvata sitä nykyistä seinäpintaa vasten.

Suomalaisen klassikon Hymy-helistiminen valmistus lopetetaan. Uutisesta järkyttyineinä tilasimme äkkiä yhden. Ei, meillä ei ole vielä pariin vuoteen mitään Sellaisia Uutisia, mutta tämä piti hankkia etukäteen nyt kun vielä voi.



Me tilasimme tämän keltaisen. Harmiksemme siinä olikin kuvasta poiketen maalatut siniset kasvot, eikä ruskeita. Mutta ei se mitään, hauska se on siltikin. Ja joo, herättää kaikenlaisia ajatuksia, joita ei vielä saa miettiä ;).