torstai 28. lokakuuta 2010
Graduni menee esitarkastukseen ensi viikolla (122 sivua koossa, hurraa!). Ja sitä seuraavalla viikolla onkin jo kansitus. Tämä tarkoittaa tietysti sitä, että pääsen vihdoin ja viimein palaamaan blogin pariin! Olen kyllä tehnyt kaikenlaista tänä aikana (hermoni tarvitsevat käsitöitä levätäkseen), joten minulla on postauksia suorastaan jonossa. Luvassa on mm. jouluaskarteluideoita. Olen todellinen jouluihminen. Rakastan lahjojen tekemistä, paketoimista ja antamista (ja hieman saamistakin...). Joulukuu on tänä vuonna erityisen juhlarikas, sillä juhlin paitsi joulua ja syntymäpäivääni myös maisterintutkintoa. En malta odottaa!

PS. Sarpanevan padassa on ehditty loihtia jo monta ihanaa herkkua!
tiistai 5. lokakuuta 2010
Vietimme perjantaina Pasin 24-vuotissyntymäpäiviä ja kihlajaisia samalla kertaa. Vieraita oli parikymmentä ja juhlat olivat oikein mukavat. Viimeiset vieraat lähtivät aamulla neljän jälkeen...



Pasin vanhempien lahjoittamat kakkuvadit pääsivät heti käyttöön! En ole koskaan ennen tehnyt kakkuja sokerimassakuorrutteella, joten siihen nähden olen ihan tyytyväinen. Shakkinappuloita muovaillessa hermot meinasivat välillä kärähdellä, koska en saanut muotoiltua niin korkeita kuin olisin halunnut (pehmä massa lötkähti heti, kun korkeutta lisäsi vähänkin). Kakut on juuri maalattu, joten musta väri hieman kiiltää kuvissa. Vaaleanpunaisen kakun kuorrutteesta ei tullut täydellinen, koska sokerimassapaketin kulmaan oli kaupassa tullut reikä, jota en tietenkään huomannut ja massa oli päässyt hieman kuivumaan toisesta päästä. Massan mikrottaminenkaan ei auttanut kuivimpaan kohtaan. Kakkuja kuitenkin kehuttiin, joten eivät ne varmaan ihan kamalalta näyttäneet ;).



Molemmat kakut olivat sisältä raidallisia: kahden suklaisen kerroksen välissä oli vaalea kerros. Shakkikakussa suklaisessa kakkutaikinassa oli myös ananasta, porkkanaa ja mausteita, mutta rusettikakun tavallinen suklaapohja oli mielestäni maistuvampi. Kerrosten välissä oli itse tehtyä omenahilloa ja sokerikuorrutteen alla ricottajuustoon tehty kreemi (shakkikakussa tummalla suklaalla höystettynä).



Lisäksi pöytään oli katettu erilaisia pasteijoita, karkkia ja gluteenittomia sitruunapitkulamunkkeja sekä ehdottomasti parhaimman makuinen herkku: gluteeniton mutakakku vaniljarommivaahtoineen.



Olohuoneessa odotti juustotarjotin, kolmenlaista leipää, neljä sorttia kekseja ja neljää eri hilloa sekä ilmakuivattua saksanpähkinäsalamia ja ilmakuivattua kinkkua, kirsikkatomaatteja ja viinirpäleitä. Vieraille oli ilmoitettu etukäteen juustotarjottimesta ja pyydetty tuomaan maisteltavaksi omia suosikkejaan. Kuva on otettu ennen vieraiden tuloa. Yllätys yllätys unohdimme kuvata itse juhlat. Niinpä hienot juustotkaan eivät tallentuneet kuviin. Onneksi merkitsin kaikki juustot kylteillä, ja jäljellä olevista lapuista voin kertoa, että illan aikana nautittiin seuraavia: espanjalainen manchego, camembert, brie, wasabijuusto, montboissie tuhkajuusto, chilikermajuusto, viherhomejuusto, weinkäse, pesto rosso tomat, jermi viherpippuri, bergader sinihome ja gouda marmelade basiron. Mmmmmm... Rääppiäisiä on vietetty nyt 4 päivää. Myönnettäköön, ettei täytekakkua ja juustoa juuri nyt varsinaisesti himoitse :D.
Saimme kihlajaislahjaksi vanhemmiltamme ihania uusia juttuja keittiöön.



Pasin vanhemmilta saimme kaksi jalallista kakkuvatia, kakkukuvun ja kakkulapion. Olin haaveillut tällaisista jo pitkään! Asan valkoinen vati on todella ihana ja käy muuhunkin tarjoiluun <3. Kupukin sopii myös valkoisen vadin pariksi. Fiskarsin kakkulapiossa on kauniit koukerokuviot ja tarpeeksi pitkä kahvaosa (katselimme monenlaisia kakkulapioita, ja harmittavan monissa "varsi" oli niin lyhyt, että kakkua saisi leikata rystyset kermavaahdossa!!!)



Minun vanhemmiltani toivoimme Sarpanevan pataa. Meillä on kotona se aito ja alkuperäinen, mutta siitä vanhempani eivät luonnollisestikaan halunneet luopua, joten saimme tämän uuden mallin, jossa on sisäpuolella pinnoite. Sellainen kokonaan valurautainen kestäisi vieläkin pidempään ja on sitä paitsi mustempi väriltään (tässä on päälläkin jokin pinnoite), mutta sellaisia ei enää saa. Toisaalta valkoinen sisäpinta on kyllä hirveän kaunis <3. Samalla hinnalla saisi vaikka kuinka monta tavallista pataa, mutta kun tämä on muotoiltu niin kauniisti ja puinen kahva on niin käytännöllinenkin (sillä voi nostaa sekä padan että padan kannen polttamatta käsiään)...

Tässä blogissa

Sisustusta, tee se itse -projekteja, hyvää ruokaa ja herkkuja filosofian maisteri Jennyn ja biokemiaa opiskelevan Pasin kerrostalokolmiossa.

Kirjoittajat

Tunnisteet