tiistai 26. heinäkuuta 2011
12.32 |
Lähettänyt
Jenny |
Muokkaa tekstiä
Tälle tekniikalle on varmasti olemassa joku oikea nimikin, mutta koska en sitä tiedä, puhun nyt origamipatalapuista. Idea on, että laput koostuvat taitetuista, symmetrisistä palasista, joiden nurjaa puolta ei näy mistään kolosta. Toisin sanoen siis taitteisiin voi kurkkia ja siellä näkyy kankaan oikea puoli. Tämä on kuin paperiaskartelua kankaalla!
Miksi nähdä vaivaa?
1.) hauska ulkonäkö
2.) lapuista tulee kerrostamalla niin tukevia, ettei väliin tarvitse lainkaan vanua. Ei siis tarvitse maksaa vanusta eikä olla huolissaan, kestääkö vanu kuumaa vai sulaako se käteen.
3.) Tekemisen ilo on paras ilo. En muista, koska olisin viimeksi ollut ylpeä patalapusta.
Kaikki lähti tästä mummini tekemästä patalapusta. Hän antoi sen minulle ja heitti haasteen tehdä samanlainen ilman ohjetta. Pyörittelin lappua aikani ja päätin sitten kokeilla. Mummin versio on romanttinen ja minun versioni on moderni. Olen tehnyt myös pari kummallisempaa versiota, jotka yritän muistaa kuvata myöhemmin.
Valmistin laput kierrätysmateriaalista. Keltavalkoinen on mummin vanhaa Marimekon verhoa ja mustavalkoinen kirpputorilta löytämääni kangastilkkua. Molemmat kankaat ovat paksuja, joten päällekkäisiä taitospaloja ei voinut olla useampia. Ohut kangas mahdollistaa vielä moniulotteisemmat jutut, mutta olen joutunut myös lisäämään väliin kangaskerroksen, jotta lapun kanssa ei polta sormiaan.
Sen sijaan, että kertoisin yksityiskohtaiset ohjeet, annan muutaman hyödyllisen vinkin. Näin saatte hoksata systeemin ihan itse.
1. Kokeile ensin neliönmuotoisia tilkkuja. Taita ne ensin kahtia suoraan tai vinottain ja sitten käännä reunat. Saat kolmion tai neliön.
2. Mieti, minkä kokoisen pannulapun haluat, ja leikkaa pohja (esim. neliö), johon ompelet taitospalat. Leikkaa selvästi isompi pala kääntöpuoleksi - pala lisätään viimeisenä ja palasta taitetaan myös reuna.
3. Minun lappuni kaikki taitospalat on kiinnitetty ompelemalla taitospalan keskeltä (päällimmäisten taitosten välistä). Näin lappuun syntyy ristinmuotoinen ommel, joka ei näy juuri lainkaan.
4. Hyödynnä nuppineuloja. Pidä esim. taitospalojen reunat kiinni neuloin, niin et tarvitse kuin yhden ompeleen taittaessasi pohjakappaleen reunukseksi.
5. Muista ripustuslenkki!
6. Tule kertomaan ja näyttämään, millainen tuli!
Tekniikkaa voi tietenkin hyödyntää muuhunkin ompeluun ;).
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tässä blogissa
Sisustusta, tee se itse -projekteja, hyvää ruokaa ja herkkuja filosofian maisteri Jennyn ja biokemiaa opiskelevan Pasin kerrostalokolmiossa.
Blog Archive
-
►
2012
(1)
- ► heinäkuuta (1)
-
▼
2011
(43)
- ► marraskuuta (1)
- ▼ heinäkuuta (9)
- ► huhtikuuta (4)
- ► maaliskuuta (4)
- ► tammikuuta (3)
-
►
2010
(72)
- ► joulukuuta (4)
- ► marraskuuta (3)
- ► heinäkuuta (7)
- ► toukokuuta (11)
- ► huhtikuuta (14)
- ► maaliskuuta (11)
- ► helmikuuta (2)
Tunnisteet
- Antiikki (2)
- Askartelu (7)
- haaste (2)
- Hankinnat (13)
- Keittiö (5)
- Kierrätys (10)
- Kirjat (1)
- Korut (1)
- Lappi (2)
- Makuuhuone (4)
- Mielipide (1)
- Miniatyyrit (2)
- Muistot (1)
- Neulonta (1)
- Nuket (1)
- Olohuone (12)
- Ompelu (14)
- Parveke (3)
- Pikkuhuone (5)
- Remppa (2)
- Reseptit (8)
- Retket (13)
- Ruoka (14)
- Second hand (22)
- Sisustus (24)
- Taide (2)
- Tee se itse (31)
- Turku (8)
- Vaatteet (1)
- Valokuvaus (10)
- Virkkaus (1)
0 kommenttia:
Lähetä kommentti