Kaksi Kaunista

Perheelläni on mökki aivan pohjoisessa, tunturijärven rannassa lähellä Norjan rajaa. Parasta siellä on kevättalvisin, mutta kalaan pääsee toki kesälläkin. Ainoa, mutta hyvin ikävä, ongelma on verenimijöiden runsaslukuisuus. Ja todella tarkoitan, mitä sanon. Sain yhdellä kämmenenläiskäytyksellä jopa 26 sääskeä eli hyttystä eli itikkaa hengiltä.

Retkemme oli muuten mukava, tässä kuvasatoa.

Jonkun vene oli sammaloitunut maahan.


Harmaantuneista veneistä on kasattu myös mökkimme grillikatos.



Mökissä ei ole sähköä eikä juoksevaa vettä.


Niinpä siellä on myös ulkovessa. Ja minä kuvasin sielläkin.



Ja tämä on hetekan pohja:


Tunturisopuleilla on ilmeisesti ensi vuonna kunnon vaellus. En ole ennen nähnyt yhtäkään, mutta nyt näin useita satoja pesäkoloja ja kymmenisen kappaletta itse sopuleitakin. Nopeita otuksia... tämä on ainoa kuva, josta sopulin voi erottaa.


Isäni vei meidät kalaan löytämälleen pikkupurolle, josta saa villitaimenia eli tuttavallisesti tammukoita. Puro on hyvä kalapaikka, mutta sinne pääseminen on toinen juttu. Ensin on ylitettävä "vain" tunturi ja suo. Kumisaappaat jalassa, pitkissä lahkeissa ja pitkissä hihoissa, huppu syvällä päässä oli kuuma ja ikävä liikkua, mutta vähempi varustus olisi johtanut nopeasti verenhukkaan, sillä tarvoimme koko ajan hyttyspilvien seassa.

Tämä kuva isästäni on tunturin päältä, ja siellä korkeimmallakin kohdalla seuraa riitti.


Lopulta saavuimme määränpäähän.

Tämän puhtaampaa kalaa ei enää saa. Joimme itsekin suoraan purosta, eikä raikkaampaa vettä voisi toivoa.

Retken jälkeen loimutimme lohta, jonka vanhempani olivat saaneet Muoniojoesta ennen saapumistamme.

Lohen kaveriksi laitettiin tietenkin uusia perunoita ja tartarkastiketta.

Tuntui niin kummalliselta, kun aurinko alkoi paistaa yhdentoista aikaan illalla, kun päivän ajan oli ollut pilvistä. Ja kirkasta paistetta riitti koko yön. En saanut nukuttua.

Kävin heittämässä talviturkkini tähän hyytävän kylmään veteen. Saunasta tosin, mutta kuitenkin. Minä ja isä olimme ainoat, joiden kantti kesti. Muut olivat lälläreitä.