Kaksi Kaunista

Poikkesin tänään kotimatkalla Ekotorille. Ajattelin vain nopeasti vilkaista, löytyisikö parvekkeelle pöytää. Arvatenkin kävi juuri niin kuin aina: silloin kun etsii jotakin tiettyä, löytää varmasti jotain ihan muuta. Ihanaa muuta.


Olin haljeta nähdessäni tämän tuolin! Olen jo pari vuotta ihaillut metallisia, alastomia, luurankoja muistuttavia designtuoleja. Ne maksavat omaisuuden, vaikka niissä ei ole juuri lainkaan substanssia. Minä maksoin tästä täydellisen muotoisesta, hengittävästä kaunottaresta 4 euroa. Taidan maalata mustaksi jonain päivänä. Ihan koko hienoutta kuvasta ei näe, sillä minulle tuli kiusaus esitellä toinen löytöni samassa kuvassa: Sprithai Superwaren melamiinilautaset 40 senttiä kipale! Ja miten ihanissa väreissä! Näiden lisäksi on vielä kaksi hieman syvempää lautasta. Nämä kestävät ikuisesti. Nämä ovat täydelliset pikniklautaset. Ja mikä parasta - tässä iässä kun ystävillä alkaa kylästellessä olla mukana jälkikasvua - nämä voi huoletta kattaa pienenkin ihmisen eteen.


Tämä uniikki kulho maksoi 8 euroa. Aivan käsittämättömän hieno, ja suurella vaivalla taivuteltu, väännetty, hitsaattu, taottu tai miten ikinä joku onkin tämän omilla käsillään onnistunut luomaan. En osaa vielä sanoa, mitä laitan tähän esille, mutta sen on oltava jotain, mikä ei peitä kulhon kaunista käsityön jälkeä kokonaan. En ymmärrä, miten tällaista kädentaitoa on joku tuonut romulaatikossa toisten myytäväksi. Toisaalta, kassahenkilö ei tiennyt kulhoa käännellessään, mikä esine on. Hetken mietittyään hän luki viivakoodin yleisroinan kohdalta ja kirjoitti koneelle "kuuppa".

Kirppikselle jäikin muutama hauska löytö. Mm. puusta taidokkaasti veistetty ja kauniisti maalattu vanha keinuhevonen (35 euroa! Veikkaan, että asiantuntijat heittäisivät vähintään ykkösen eteen.) ja ison legopalikan näköinen keltainen pikkuhylly, jossa oli pyörät alla (2 euroa). Go get 'em!