lauantai 24. syyskuuta 2011
Tiistaina oli prinsessapäivä. Siis siinä mielessä, että kävin tervehtimässä prinsessa Victoriaa ja hänen puolisoaan Danielia Turun kirjaston edessä.




Olen aina ajatellut, etteivät kuninkaalliset ole tavallisia tallaajia kummempia. Lähdin kuitenkin Emmin mukaan kirjastolle, kun hän pyysi. Ja onneksi lähdin. Pariskunta oli todella hurmaava. He pysähtyivät juuri kohdallemme juttelemaankin hetkeksi. Minua alkoi yhtäkkiä jännittää, enkä saanut sanotuksi oikein mitään järkevää, hymyilin vain. Ja he hymyilivät vieläkin leveämmin!



Paparazzien puoleen pariskunta kääntyi vain hetkeksi. Muutoin he omistivat kaiken huomionsa paikalle saapuneille tervehtijöille. Vaikka he ovatkin kai tavallaan ihan tavallisia ihmisiä, heissä oli myös jotain hyvin erityistä.





4 kommenttia:

H / Lumimäellä kirjoitti...

Ihana!! Olen itsekin hiukan hurmaantunut tuosta kovin ihastuttavasta parista. Victoria vieraili myös meillä täällä Torniossa, kun Rajalla-kauppakeskuksen yhteyteen avattiin/vihittiin Victoriantori. Ilma täällä oli ihan lähes myrkylukemissa. Itse "odottelin" prinsessaa kauppakeskuksessa sisällä ja pääsin kuin pääsinkin ihan lähelle punaista mattoa. (Vahingossa ikäänkuin satuin juuri oikeaan aikaan paikalle.) Sanaakaan en prinsessan kanssa vaihtanut, mutta melko mukavan katsekontaktihetken kuitenkin! <3 En ole ihminen, joka ravaa katsomassa julkkiksia, mutta prinsessa Victoria on aina ollut lähes idolini ja olihan oikea prinsessa nyt edes kerran elämässä nähtävä! :D

Anonyymi kirjoitti...

olisiko mahdollista saada sun tekemän omenatoffeekaneli-kakun ohjetta mittoineen, näyttii niin hyvältä "vähän vinoon" -blogissa :)? t. inkku

Jenny kirjoitti...

No ei aivan täysin mahdollista, koska tein sen vähän lennosta. Niin siinä käy, kun leipoo paljon (liikaa) ja keksii jatkuvasti uusia makuideoita eikä kirjoita muistiin mitään.

Keksipohjassa on noin puolipakettia Pallyn kanelikeksejä ja vajaa puoli pakettia halpisdigestivejä, ehkä desin verran sulaa voita, muutama ruokalusikallinen fariinisokeria ja reilu teelusikallinen kanelia. Jos tulee liian kuivaa, lisää hitusen voita tai öljyä. Aika kuivaa seos saa olla, koska silloin se pysyy siinä, mihin sen painaa. Käytin irtopohjavuokaa, jonka pohjan peitin leivinpaperilla.

Paista hetki 200 asteessa, kunhan ruskistuu hitusen, niin pysyy myöhemmin kasassa. ÄLÄ AVAA IRTOPOHJAVUOKAA PAISTON JÄLKEEN!

Omenatoffeessa on muistaakseni 9 kotimaista omenaa ohuina siivuina, vajaa puol desiä vettä pohjalla, ettei pala, sopiva pikkuköntsä voita ja muutama desi fariinisokeria. Keitellään kunnes omenat pehmenee ja muu seos muuttuu omenaiseksi kinuskiksi/toffeeksi. Lopuksi lisäsin vesitilkkaan liuotettuna 1,5-2 rkl maissitärkkelystä, että sain seoksesta paksua. Kaada paistetulle keksipohjalle.

Juustokerrosta varten liota 2 liivatelehteä kylmässä vedessä. Vatkaa kulhossa 1 purkki kermaa vaahdoksi, lisää 1 purkki maustamatonta tuorejuustoa (esim. Philadelphia) ja makeuta tomusokerilla ja vaniljasokerilla (ei saa laittaa liikaa, koska pohja ja toffee ovat jo makeita). Liuta liivatelehdet pieneen tilkkaan (alle puoli desiä?) kuumaa vettä, sekoita hyvin ja kaada se sitten ohuena nauhana juustovaahtoon samalla sekoittaen. Levitä vaahto omenatoffeelle.

Laita jääkaappiin hyytymään. Tuntikin varmasti riittää. Avaa irtopohjavuoka vasta sitten, niin keksiseinämät pysyvät pystyssä, koska juustovaahto pitää kakun kasassa. Ovela leivinpaperi pohjalla mahdollistaa myös vuoan pohjan poistamisen ja kakun siirtäminen kauniimmalle alustalle.

Auttoiko :)? Kerrothan, kuinka kävi ja menikö kieli mukana ;)!

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos!! :). Pitää ehdottomasti testata. T.inkku

Lähetä kommentti

Tässä blogissa

Sisustusta, tee se itse -projekteja, hyvää ruokaa ja herkkuja filosofian maisteri Jennyn ja biokemiaa opiskelevan Pasin kerrostalokolmiossa.

Kirjoittajat

Tunnisteet