lauantai 27. maaliskuuta 2010
Olen tämän viikonlopun yksin kotona Pasin ollessa bändinsä kanssa studiolla. Yksinolo tietää aina puuhastelua pikkutunneille, sillä en osaa oikein nukkua yksin. Viimeyönä aloitin tämän päivän tyynynpäällisprosessin kuvioimalla kankaan valmiiksi kangasväreillä. Virkkailin hieman ja järjestelin tavaroita. Sitten kiillotin hopeakoruni, joita en käytä, enkä ole käyttämässäkään (tällaisia ideoita voi saada vain silloin, kun yrittää vältellä nukkumaanmenoa!). Lopulta analysoin graduaineistoani ja luin yhden sivun tenttiin. Kyllä: yhden. Fred Karlssonin Yleinen kielitiede Suomessa kautta aikojen vakuutti minut nukkumisen autuudesta.

Aamulla makuuhuoneeseen tulvi aivan ihana valo. En onnistunut tallentamaan sitä Pasin kameralla erityisen hyvin, joten lisätkää mielikuvitusta peliin kuvia katsellessanne. Nyt pääsette kurkistamaan makuuhuoneeseemme. Se poikkeaa tyyliltään aika paljon keittiöstä ja olohuoneesta. Tapetti oli vasta uusittu ennen muuttoamme, joten emme raaskineet sitä kiskoa alas. Niinpä sisustuksestakin tuli tapetin kautta romanttisempi. Väreinä on valkoista, kermaa, kultaa, tumma puuta sekä hieman mustaa kontrastina. Hetkittäin haaveilen yöpöydän ja kirjahyllyn maalaamisesta valkoiseksi, mutta tulen aina järkiini lopulta.






Tämä lamppu on yksi rakkaimmista second hand -löydöistäni. Etsin kauan täydellistä pöytälamppua, kunnes huomasin huuto.netissä tämän kookkaan kaunottaren. Ihastuin jalkaan heti: se on yhtä aikaa pyöreän täyteläinen ja ilmava. Lampun muovisen varjostimen myyjä oli tuunannut aivan ihanasti ohuilla paperikerroksilla. Ja myöhemmin minulle selvisi vielä, että tämä myyjä on ihan oikea taiteilija! Nyt meillä on sitten erään Turussa asustelevan espanjalaissyntyisen artisten lamppu kotonamme, ja tunnen onnellisuutta joka kerta, kun sitä katselen. Yöpöytä on Ekotorilta.


Meidän piti hankkia sänkyymme kaunis pääty. Valitsemaamme päätyä ei enää ollut myytävänä, eikä toista sopivaa tullut vastaan, joten päätin askarrella ison taulun sängyn yläpuolelle paikkaamaan tyhjää tilaa. Upeat kehykset löytyivät Kaskenkadun Kehys ja kultaus -liikkeestä poistohintaan. Erittäin palvelualtis myyjä leikkasi tukevan taustapahvin ja nikkaroi sille metalliset kiinnikkeet vielä samaan hintaan. (Suosittelen kyseistä pytinkiä koko sydämestäni, makuuhuoneen fasettihiottu kokovartalopeili, joka ei kuvissa näy, on myös peräisin samasta paikasta, ja tuotiin kotiin veloituksetta!) Antiikkiliike Wanha Elias on puolestaan kauniiden avainten ostopaikka. Taustapahvin päälle on pingotettu kangas, avainten siivet askartelin kuultavasta valkoisesta paperista ja kultapaperista. Liitäjät on liimattu tukevasti paikalleen kuumaliimalla.


Ikkunan alla oleva lämpöpatteri häiritsi minua, joten päätin kehittää Ikean keittiöjakkarasta katseen vangitsijan verhojen väliin. Huoleton maalikerros valkoisella spraylla riitti. Tuoli on oiva paikka polttaa kynttilöitä, koska yöpöydän on vallannut lamppu. Varsinkin talvipimeillä tuli tunnelmoitua usein ennen nukkumaanmenoa. Raskaat verhotupsut kietaisin puolihuolimattomasti solmuun verhon ympärille. En pidä hirveästi sivuun sidotuista verhoista, mutta tällainen keskelle sidottu verhokimppu näyttää omaan silmääni kivalta.


Ikkunalautaa vartioivat Mats Jonassonin kristalliset Domino, Ideo ja Kiwok.


Sänkyä vastapäätä olevalla seinällä on Ekotorilta ostamani kirjahylly/lasikaappi. Pasi harrastaa viskejä, ja saa kertoa harrastuksestaan itse.


Ylähyllyllä on hyvä säilyttää laseja. Kaapissa on ledivalot, joten lasien kimmeltelyä voi ihailla iltaisinkin. Viinilasit on Stockmannin Villa-sarjaa ja M. Okkolin Oy:n käsinhiotut aromilasit olen ostanut Pasille lahjaksi viskinmaistelua varten. Sekä viinilaseissa että aromilaseissa on kaiverretut pintakoristeet. Kuohuviinilasit ja shottilasit ovat taviksia.


Hyllyn toisella reunalla majailevat Rakkaat esineet -antiikkiliikkeestä ostamani espressokupit. Ne hurmasivat minut pikkujaloillaan ihan täysin. Valkoiset kukat on maalattu ihanasti koholle. Harmi, että meistä ainoastaan Pasi juo espressoa sekä viskiä, joten ihanat lasit ja kupit eivät ole koskaan omassa käytössäni. Onneksi rakastan vieraiden kestitsemistä.

3 kommenttia:

AnneVee kirjoitti...

Ihana tunnelma teillä! Ja tästä blogista välittyy se tunnelma, hitaat aamut ja juuri tuollainen utuinen aamuauringonvalo. Ja hieno Harry Potter -henkinen taulukin.:)

Jenny kirjoitti...

Kiitos helpottavasta kommentista! Täällä oli aivan ihana aamutunnelma, mutta kuvaajanlahjani ja kamera kun ovat mitä ovat, luulin, etten saisi tunnelmaa välitettyä.

Voi ei! Tämä on nyt toinen kerta kun kuulen tuosta Harry Potter -jutusta! Minulla ei ollut aavistustakaan, että joku muukin, ja niinkin populaarisessa yhteydessä!, on ideoinut lentäviä avaimia. Olen lukenut kyllä ensimmäisen kirjan vuosi tai pari sitten, ei kai ne olleet siinä?

AnneVee kirjoitti...

Hih, tais ne olla juuri siinä ensimmäisessä.:) Kun Harry ja kaverit jäljitti professori Oravea ja viisasten kiveä.

Lähetä kommentti